Syksyn merkit

Kukkasipulit on ostettu jo odottamaan istuttamista, ja pihapöytä nostettu terassille odottelemaan ensi kesää. 

Keinuen

Tätä keinua raijataan terassilta sisälle ja sisältä terassille aina sään mukaan. Kun tähän ehtii istahtaa kahvikupposen kanssa ja lempeä tuuli kutittaa varpaita, tulee tunne, ettei maailma voi olla kovin paha paikka. Tosin tällä hetkellä tuuli näyttää lempeältä ainoastaan näin sisältä katsottuna. 

Rajaus

On niin mukava, että kuvaajalla on rajaamisen valta. Aika houkutteleva ominaisuus tuo olisi toisinaan tosielämässäkin! 

Satunnaisotanta

Toisinaan joku kodin koloista miellyttää silmää enemmän kuin joku toinen.

The dots

Ovat olleet uuteen eteiseen loistovalinta!

Paperipussi-ihminen

Siistit mustat housut, sopivasti korkeat kengät, tahraton vaalea jakku, jonka alla valkoinen tahraton kauluspaita. Kello viiden prismaruuhka, tankoparsaa ja luomujuustoa paperikassiin.  Minä se en ole, oletko sinä?

Haluatko kuulla, kuka minä niistä olen?  Aamulla kyllä suorat, nyt jo rypistyneet mustat housut, joissa on polvipussit, kahvitahrainen jakku, ja lounaskanan curry valkoisen paidan hihansuussa. Hiki ja kiire kotiin, iso pussi leipää, perunaa, parsat pakastepussista ja muovikassi. 

Ai että, mä ihailen paperipussi-ihmisiä.

Kauniit kupposet

Nuo arjen ilahduttajat!

Uusi aluevaltaus

Se tunne, kun pitkästä aikaa innostuu jostakin uudesta, haluaa oppia aiheesta kaiken ja on valmis uppoutumaan työhön innolla moneksi tunniksi senkin uhalla, että kaikki muu jää tekemättä. 

Kai sitä keski-ikäistyy kovaa vauhtia, kun sormien multaan upottaminen tuottaa yhtäkkiä niin suurta iloa ja tyydytystä. Testatkaa hyvät ihmiset! 

Moderni minimalistinen mummolatyyli

Eli toisinsanoen iloinen sekamelska kaikkea kaunista, minun mielestäni. Ehkäpä erilaisten sisustustyylien kategorisoiminen helpottaa jonkun elämää, omalle kohdalleni se ei kuitenkaan istu. Pidän kauniista asioista ja esineistä. Ei muuta. Niin yksinkertaista se on. 

Pienet Kauniit Asiat

Tiedättehän, ne joita voi loputtomiin siirrellä paikasta toiseen, ja jotka aina vain, ainakin suurimman osan aikaa ilahduttavat pelkällä olemassaolollaan. 

Joskus ihmettelenkin tätä ristiriitaa. Koen nimittäin sisustaessani ilman muuta olevani minimalisti ja rakastan tyhjää, puhdasta ja valoisaa tilaa, toisaalta taas, kiinnitän paljon huomiota pieniin esineisiin ja yksityiskohtiin.