Tällä termillä meidänkin taloudessa mies lempeästi nimittää ilmiötä, jota tapahtuu täällä kaiken aikaa. Pienet esineet ja toisinaan suuremmatkin vaihtavat paikkaa säännöllisen epäsäännöllisesti. Sisustaminen on parhaimmillaan juuri sitä, että onnistuu luomaan yhä uusia kokonaisuuksia, joissa oma silmä lepää. Ja vakavaa puuhaahan se ei tietenkään ole, kuinka joku sellainen, josta käytetään sanaa rymsteeraus, voisikaan olla..
Siinä missä toinen tarttuu kirjaan, kutimeen tai kävelysauvoihin, minä nappaan kainaloon maljakon,purnukan ja kynttiläjalan ja alan luovaksi.
Ja valkoinen, siitä voisin kirjoittaa vaikka pienen kirjasen. Valkoisen käyttäminen ei suinkaan ole mielikuvituksen puutetta, niin kuin joskus kuulee sanottavan. Mikäpä väri antaisi niin paljon tilaa luovuudelle kuin valkoinen ja sen loputtomat eri sävyt?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti